Padasjoen valokuituhanke Tiedon valtatie jatkuu vielä. Jotkut Padasjoella ovat turhautuneita, koska mitään ei näytä tapahtuvan, jotkut vapaa-ajan asukkaat taas eivät ole vielä kuulleetkaan hankkeesta. Mitä siis seuraavaksi tapahtuu?
Naapurit pistivät tuulemaan
Katsotaanpa ensin vähän, mitä Padasjoen naapurikunnissa tapahtuu. Asikkalassa asiat etenevät ja siellä Verkko-osuuskunta Kuitukanava alkaa rakentaa valokuituverkkoa jo tämän vuoden puolella. Kuitukanava sai ELY-keskukselta hyvän rahoituspotin verkon rakentamiseen. Kuhmoisissa puolestaan Verkko-osuuskunta Kuuskaista valmistautuu kaivamaan valokuitua. Myös Hämeenlinnan puolella Tuuloksessa on kartoitettu valokuituhalukkuutta ja tänä vuonna perustettu Tuuloksen tietoverkko-osuuskunta sai vastikään Hämeen ELY-keskukselta tukea maksimimäärän eli 1,08 miljoonaa euroa Tuuloksen valokuituverkon rakentamiseen. Naapurit saavat hyviä tukia, entä miten on Padasjoella?
Padasjoen osalta tilanne on sikäli haasteellinen, että valokuituasioissa on monia eri toimijoita, ja melko monia asioita on ollut meneillään samaan aikaan. Verkko-osuuskunta Kuuskaista teki tarjouksen valokuituverkon rakentamisesta Padasjoen kuntaan ja neljään muuhun Päijät-Hämeen kuntaan joulukuussa 2012. Tällä hetkellähän Kuuskaista rakentaa valokuituverkkoa Keski-Suomessa, myös Kuhmoisissa, mutta Padasjoen osalta rahoitusneuvottelut ovat vielä kesken.
Jotta Kuuskaistan valokuituhanke etenisi Padasjoella, pitäisi kunnanvaltuuston olla valmis takaamaan Kuuskaistan tarvitsemia rakentamisaikaisia lainoja. Tämän vuoden maaliskuussahan Padasjoen kunta teki ratkaisun laajakaistahankkeen tukemisesta, mutta ei myöntänyt lainatakauksia. Nyt Kuuskaista pyrkii saamaan rahoituksen kuntoon muilla keinoin. Tämä rahoitusasia on vielä kesken. Keskeneräisyyden vuoksi Kuuskaista on pidentänyt alkuperäisen tarjouksensa voimassaoloaikaa vuoden 2013 loppuun saakka. Odottavan aika tuntuu pitkältä. On muistettava sekin, että Kuuskaistan tekemä tarjous liittyy valtion Laajakaista kaikille 2015 -hankkeeseen, jossa haja-asutusalueiden valokuituverkon rakentamiseen on operaattoreille tarjolla valtion ja EU:n tukea. Tämä tukiaika päättyy pian, joten siksi asiaan pitäisi saada ratkaisu mahdollisimman pian.
Jotain Padasjoella kaivetaan, mutta mitä?
Vaikka Kuuskaista ei olekaan vielä lainkaan päässyt rakentamaan valokuituverkkoa Padasjoella, niin tarkimmat ovat havainneet, että jotain kuitenkin kaivetaan, ja jopa valokuitukeloja on silloin tällöin ilmestynyt eri puolella Padasjokea kuluneen vuoden aikana. Muun muassa Kaukelassa ja Kivistön tonttialueella sekä viimeksi Vesijaolla on kaikissa kaivettu maahan sähköverkon rakentajan toimesta sähkökaapeleita, jolloin mukaan on pistetty kunnan toimesta valokuitua tulevaisuuden tarpeita varten. Tällä tavoin on pyritty hyödyntämään kaikki kunnan alueella tapahtuvat kaivut, jolloin kustannukset saadaan kaivun osalta jaettua. Tulevaisuudessakin sähköyhtiöt Suomessa kaivavat sähkökaapeleita maahan, myös eri puolilla Padasjokea, mutta kaiken kaikkiaan se on erittäin hidas keino saada valokuitua. Tällaiseen kaivuun ei myöskään ole tarjolla mitään yhteiskunnan tukia.
Kaivetut valokuitupätkät pyritään saamaan käyttöön mahdollisimman pian. Valokuituhanke yhteistyössä PadNet Verkko-osuuskunnan ja Padasjoen kunnan kanssa pyrkii selvittämään tämän. Selvitystyö on vielä kesken. Toimivan verkon toteuttamiseen tarvitaan vielä lisäkaivuja ja asennuksia, eli näin ollen siis myös rahallista panostusta, joten toimivia liittymiä ei ole alueen asukkailla ainakaan vielä tänä vuonna näköpiirissä.
Jos Kuuskaista ei rakenna valokuituverkkoa Padasjoelle, niin tarvitaan joku muu toimija, joka verkon rakentaisi. Tämän vielä keskeneräisen selvitystyön vuoksi hanke jatkuu vielä maksimissaan kesään 2014 saakka. Lisäksi hankkeen tehtävälistalla on vielä runsaasti markkinointia ja tiedotusta, jotta kuntalaiset ja vapaa-ajan asukkaat saisivat tarpeeksi tietoa valokuituasioista omia päätöksiään varten.
Miksi Tiedon valtatie -hanke ei rakenna verkkoa?
Valokuituhanke, joka aloitti jo kesäkuussa 2012, on alusta lähtien tehnyt itsenäisesti selvitystyötä Padasjoen osalta ja pyrkii saavuttamaan kaikki hankesuunnitelmassa olevat tavoitteet. Suurin osa hankkeen toimenpiteistä onkin saatu toteutettua, mutta vielä tarvitaan mm. toimenpidesuunnitelma valokuituverkon rakentamiseksi Padasjoelle, mikäli Kuuskaistan rahoitusneuvottelut eivät johtaisi tulokseen.
Valitettavasti Tiedon valtatie -hanke ei voi itse rakentaa valokuituverkkoa. Päijänne-Leaderin rahoitus ei ole verkon rakentamista varten. Rakentamista varten tarvitaan organisaatio, esimerkiksi verkkoyhtiö tai verkko-osuuskunta. Edellä mainitut Tuuloksen ja Asikkalan kuituosuuskunnat on perustettu rakentamista ja verkon ylläpitoa varten, ja ainoastaan tällä tavoin toimimalla on yhteiskunnan tuki rakentamiseen ollut mahdollista saada.
Kyllä kaupalliset teleoperaattoritkin olisivat halutessaan voineet saada näitä tukia, mutta tähän päivään mennessä ne eivät ole olleet halukkaita rakentamaan valokuitua Padasjoelle tai monille muillekaan pikkupaikkakunnille. Asia on jo tullut selväksi Padasjoella, eikä sen eteen ole enää mitään tehtävissä. Vaikka jokainen kiinteistö Padasjoella ottaisi valokuituyhteyden, niin tästäkin huolimatta kunnan valokuituasiakasmäärä ei kaupallisen operaattorin mielestä takaisi heille riittävän tuottoisaa liiketoimintaa.
Tiedon hankkimisessa kannattaa olla itsekin aktiivinen
Mitä valokuidun markkinointiin tulee, niin suuri haaste on ollut saada tieto siitä erityisesti vapaa-ajan asukkaille. Tässä onkin luotettu kyläyhdistysten ja kylien aktiivien toimintaan, mutta kaikissa kylissä markkinointi ei ole onnistunut. Kellosalmi-Seitniemi-Virmaila sekä Arrakoski ja Vesijako ovat kuitenkin olleet edelläkävijöitä, ja niissä valokuitutarvetta on kartoitettu jo varhaisessa vaiheessa. Näissä kylissä on myös eniten valokuidusta kiinnostuneita. Yhteensä Padasjoella on valokuidusta alustavasti kiinnostunut lähes 500 kiinteistöä.
Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden kannattaa seurata valokuituasioita itsenäisesti. Padasjoen valokuituhankkeen internetsivuilla on paljon valokuitutietoa, joissa on mainittu useimmiten myös lähteet. Kuntalaisista on varmaan mielenkiintoista tietää sekin, mitä Padasjoen ympärillä ja naapurikunnissa tapahtuu. Ennen kaikkea olisi suotavaa pitäytyä tutkitussa tiedossa ja kysyä asiantuntijoilta: ei esimerkiksi kannattaisi lähteä etsimään tietoa ensimmäiseksi internetin keskustelupalstoilta tai vatvoa asioita siellä muiden tietämättömien kanssa, sillä tämäntyyppisillä palstoilla on paljon väärää tietoa, joskus jopa suoranaisia asiattomuuksiakin kun valokuiturakentamisen lainalaisuuksiin ei ole lainkaan jaksettu paneutua.
Suomessa valokuiturakentaminen laahaa jälkijunassa moneen muuhun Euroopan ja muiden maanosien valokuiturakentamiseen verrattuna, eikä kaikkialla Suomessa ole vielä täysin ymmärretty asian tärkeyttä. Yksi syy tähän lienee varsin yksipuolinen keskittyminen ja usko langattoman verkon kehittämiseen. Langaton verkko saattaa olla joissakin kaupungeissa varsin kattava, mutta ei silti yksinään riitä tulevaisuuden tietoliikennetarpeisiin.
Valokuitu ei ole mikään mainos- tai liikemiesten keksintö vaan sähkö- ja vesiliittymään verrattava investointi ja perusinfrastruktuuria. Eikä se todellakaan ole mitään vanhaa tekniikkaa, niin kuin jotkut maallikot jossain saattavat tietämättömyyttään väittää, vaan koko ajan uudistuva tuote: yhä paksumpia valokuitukaapeleita valmistetaan tulevaisuuden tietoliikennettä varten. Ja ennen kuin Padasjoelle tai muuallekaan voidaan saada edes toimivaa 4G-verkkoa, niin senkin perustana on maahan kaivettu valokuitu, joka vaatii tietyt investoinnit. Pelkän 4G-verkon tulemiseen voi erään operaattorin mukaan mennä vielä useita vuosia, eikä se siltikään tuo ratkaisua tiedonsiirron kapasiteettipulaan.
Elina Syrjänen
Tiedon valtatie -hankkeen vetäjä